1 § Opiskelijakunta

Opiskelijakunnan nimi on Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA. Opiskelijakunnan englanninkielinen nimi on Student Union POKA of Karelia University of Applied Sciences. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös lyhennettä POKA. Opiskelijakunnan kotipaikka on Joensuu. Opiskelijakunnan kieli on suomi. Opiskelijakunta toimii Karelia-ammattikorkeakoulussa, josta säännöissä käytetään nimeä Karelia- amk.

Opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan toiminta perustuu ammattikorkeakoululain (413/2005) 42 a §:ään.

Jäljempänä näissä säännöissä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAsta käytetään nimeä opiskelijakunta.

2 § Tarkoitus ja toiminta

Opiskelijakunnan tehtävänä on jäsentensä edunvalvonta korkeakoulutukseen liittyvissä asioissa. Opiskelijakunta valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Tätä toimintaa edistääkseen opiskelijakunta voi tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Opiskelijakunnan tehtävänä on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä ja tavoitteita.

Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen sekä muihin ammattikorkeakoululain 12 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin ja osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan.

Opiskelijakunta voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja osakkeita, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja, harjoittaa taloudellista toimintaa toimintansa rahoittamiseksi, kuulua jäsenenä valtakunnallisiin ja alueellisiin opiskelijajärjestöihin ja liittoihin sekä toimia oikeudellisissa asioissa kantajana ja vastaajana.

Opiskelijakunta voi tukea taloudellisesti toimintaansa liittyvien oikeuskelpoisten opiskelija-yhteisöjen toimintaa.

3 § Jäsenet ja jäsenmaksu

Opiskelijakuntaan voivat kuulua ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunnan hallitus voi hyväksyä erillisellä päätöksellä varsinaisiksi jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Hallitus voi hyväksyä kannatusjäseniksi yksityishenkilöitä ja oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea opiskelijakunnan toimintaa.

Opiskelijakunnan edustajisto voi päätöksellään kutsua kunniajäseneksi henkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka on merkittävällä tavalla edistänyt opiskelijakunnan toimintaa.

Opiskelijakunnan edustajisto päättää vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä hallituksen esityksestä opiskelijakunnan jäsenmaksun määrän seuraavalle kalenterivuodelle. Jäsenmaksu määrätään lukukaudeksi,lukuvuodeksi tai koko opiskeluajalle kerrallaan opiskeluajasta jäljellä olevien lukuvuosien perusteella. Jäsenmaksu kannetaan samansuuruisena edellä mainittujen aikojen mukaisesti kaikilta läsnä oleviksi ilmoittautuneilta jäseniltä eikä suoritettua jäsenmaksua palauteta jäsenelle.

Jäsen voi erota opiskelijakunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti opiskelijakunnan hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta edustajiston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Opiskelijakunnan varsinainen jäsen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan, tai joka ei enää ole Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija, katsotaan eronneeksi.

4 § Edustajisto

Opiskelijakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu edustajisto. Puhetta johtaa edustajiston puheenjohtaja jonka edustajisto valitsee keskuudestaan. Edustajiston toimikausi on kalenterivuosi. Edustajiston valintatavasta säädetään tarkemmin vaaliohjesäännössä.

Edustajiston sihteerinä toimii opiskelijakunnan pääsihteeri. Tämän ollessa estyneenä voi edustajisto kutsua kokoukselle sihteerin.

Edustajisto:

– valitsee ja vapauttaa edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan,
– valitsee ja vapauttaa hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet,
– valitsee opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen, opintotukilautakuntaan ja tutkintolautakuntaan,
– valitsee ja vapauttaa tilintarkastajan ja varatilintarkastajan,
– hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman,
– päättää jäsenmaksun suuruudesta ja perintätavasta,
– hyväksyy hallituksen toimintakertomuksen edellisen vuodentoiminnasta,
– päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja sekä vastuuvelvollisille,
– hyväksyy tarvittavat ohjesäännöt sekä muut tarpeellisiksi katsomansa säännökset,
– päättää kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä tai opiskelijakunnan toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta tai ostamisesta,
– päättää opiskelijakunnan tiedotusperiaatteista ja -käytänteistä

5§ Edustajistovaalit

Edustajistoon valitaan vaaleissa kaksitoista (12) jäsentä. Kaikki edustajiston vaalissa valitsematta jääneet ehdokkaat ovat edustajiston varajäseniä. Mikäli edustajiston jäsen eroaa, ei enää täytä opiskelijakunnan jäsenvaatimuksia tai tulee valituksi hallitukseen, edustajisto täydennetään korkeimman suhteellisen äänimäärän saaneella varajäsenellä. Tilalle nousee samalta vaalilistalta seuraavaksi korkeimman suhteellisen äänimäärän saanut ehdokas. Jos vaalilistalla ei ole yhtään varaedustajaa, täytetään edustajistoa kaikkien varaedustajien keskuudesta eniten suhteellisia ääniä saaneella edustajalla.

Edustajisto valitaan henkilökohtaisella, suhteellisella listavaalilla ehdolle asettuneista vaalikelpoisista jäsenistä tai vaaliohjesäännön esittämällä tavalla. Jokainen opiskelijakunnan jäsenmaksun suorittanut on vaalikelpoinen edustajistovaaleissa. Opiskelijakunnan vaaleissa äänioikeus on ainoastaan opiskelijakunnan jäsenmaksun suorittaneilla opiskelijoilla.

Opiskelijakunnan vaalien järjestämisestä vastaa edustajiston valitsema keskusvaalilautakunta. Vaalien järjestämisestä määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä vaaliohjesäännössä.

Opiskelijakunnan hallituksen jäsen tai työntekijä ei voi toimia samanaikaisesti edustajiston jäsenenä. Mikäli edustajiston jäsen valitaan hallitukseen tai opiskelijakunnan työntekijäksi, tulee hänen tilalleen edustajistoon varajäsen hänen hallituksessa toimimisensa tai työsuhteensa ajaksi.

Jos edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa edustajistosta kesken toimikautensa, on esteellinen tai muuten estynyt osallistumasta edustajiston kokoukseen, tulee hänen sijaansa varajäsen siten, kuin vaaliohjesäännössä tarkemmin määrätään.

Edustajisto voi hajottaa itsensä äänten enemmistöllä ja määrätä toimeenpantavaksi uudet vaalit. Päätös edustajiston hajottamisesta ja uusista vaaleista on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kaksi (2) viikkoa. Päätöksen hyväksyminen vaatii yli puolet edustajiston kaikista äänistä molemmissa kokouksissa. Uusi edustajisto on valittava yhden (1) kuukauden kuluessa hajottamispäätöksestä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hajotettu edustajisto hoitaa tehtäviään, kunnes uusi edustajisto on järjestäytynyt.

6 § Edustajiston kokoontuminen

Kutsu edustajiston kokoukseen on lähetettävä sähköpostitse edustajiston jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään viisi (5) vuorokautta ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille, ja lisäksi kokouksesta on ilmoitettava julkisesti opiskelijakunnan edustajiston järjestäytymiskokouksessa päättämällä tavalla. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouksessa voidaan käsitellä myös kokouskutsun ulkopuolisia asioita, mikäli edustajisto niin äänten enemmistöllä päättää. Yhdistyslain 23 §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä, ellei niitä ole mainittu kokouskutsussa.

Edustajisto kokoontuu:

Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen ennen toimikautensa ja ennen uuden toimintavuoden alkua järjestäytymiskokoukseen, jossa
– todetaan edustajiston kokoonpano,
– valitaan edustajiston keskuudesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt,
– valitaan opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja,
– valitaan opiskelijakunnan hallitus,
– päätetään miten jäsenistölle ilmoitetaan edustajiston kokouksista.

Kevätkokous, jossa
– vahvistetaan hallituksen valmistelema opiskelijakunnan toimintakertomus,
– vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään sen aiheuttamista toimenpiteistä,
– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
– nimetään keskusvaalilautakunta.

Syyskokoukseen, jossa
– päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
– päätetään seuraavan vuoden talousarvio,
– valitaan tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja,
– määrätään seuraavan lukuvuoden jäsenmaksun suuruus,
– päätetään seuraavan vuoden luottamushenkilöiden palkkiot.

Edustajiston kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja pai- kalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi (6) edustajiston jäsentä.

Edustajisto kokoontuu hallituksen kutsusta, milloin hallitus tai edustajiston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun kolme (3) edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää hallitukselta tai edustajiston puheenjohtajalta.

Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun hallitus sai todisteellisesti tiedon asiaa koskevasta pyynnöstä.

Opiskelijakunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa, ellei edustajisto äänten enemmistöllä päätä rajoittaa läsnäolo-oikeutta jonkin asian käsittelyn ajaksi. Opiskelijakunnan työntekijöillä on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa.

7 § Hallitus

Opiskelijakunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Hallituksen tehtävänä on johtaa opiskelijakunnan toimintaa, vastata opiskelijakunnan hallinnosta ja valvoa, että voimassa olevia säädöksiä noudatetaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee opiskelijakunnan pääsihteerin ja muut työntekijät. Hallituksen puheenjohtaja toimii pää- sihteerin esimiehenä. Pääsihteeri toimii opiskelijakunnan muiden työntekijöiden esimiehenä.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä neljästä kuuteen (4-6) varsinaista jäsentä.

Opiskelijakunnan työntekijä ei voi kuulua hallitukseen. Hallituksen sihteerinä toimii opiskelijakunnan pääsihteeri. Tämän ollessa estyneenä voi hallitus kutsua kokoukselle sihteerin.

Puheenjohtajan on saatava yli puolet edustajiston järjestäytymiskokouksen yhteydessä suoritetussa vaalissa annetuista äänistä. Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä ennen sen toimikauden alkua. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä muut mahdolliset vastuutoimet, sekä sopii keskinäisestä työnjaostaan.

Hallituksen kutsuu koolle opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan on kutsuttava kokous koolle myös silloin, kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä häneltä kirjallisesti tai sähköpostitse pyytää.

Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan koollekutsumistavastaan sekä työskentelytavoista.

Hallituksen kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja pai- kalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä.

Edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti.

Jos edustajisto on vapauttanut hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kesken toimikauden, valitaan uusi hallitus tai uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edustajiston vapauttaessa hallituksen puheenjohtajan tehtävästään kesken toimikauden, tilalle valitaan uusi puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Jos hallitus eroaa tai muusta syystä vapautetaan tehtävistään, se vastaa välttämättömistä hallitukselle kuuluvista tehtävistä siihen asti, kunnes uusi hallitus on järjestäytynyt.

Edustajiston erotessa kesken toimikautensa hallitus eroaa.

8 § Aloiteoikeus

Jokaisella opiskelijakunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloite edustajistolle. Aloite osoitetaan hallitukselle, joka antaa siitä lausunnon kuukauden kuluessa. Aloite käsitellään seuraavassa mahdollisessa edustajiston kokouksessa.

Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja kutsutaan tarvittaessa kuultavaksi edustajiston ja hallituksen kokouksessa. Tehdystä päätöksestä on ilmoitettava aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle.

9 § Päätöksenteko

Opiskelijakunnan edustajiston ja hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi henkilövalinnoissa arpa. Henkilövalinnoissa käytetään suljettua lippuäänestystä. Äänestys on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä myös muissa asioissa, mikäli yksikin kokouksen äänivaltainen edustaja sitä vaatii.

10 § Asiakirjojen julkisuus ja valitusoikeus

Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain 42 a § 2 momentin nojalla tekemät päätökset ja niitä koskevat asiakirjat ovat julkisia siten, kuin niistä hallintolaissa (434/2003) ja laista viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään.

Opiskelijakunnan muut asiakirjat ovat julkisia opiskelijakunnan jäsenille, jollei laissa toisin päätetä.

Opiskelijakunnan kiinteistötoimintaan ja liiketoimintaan liittyvät asiakirjat ja yksityistä henkilöä koskevat asiakirjat eivät ole julkisia. Asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat asiakirjat.

Opiskelijakunnan toimielimen keskuudessa syntynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lausunto, muistio tai muu selvitys on julkinen.

Asiakirja, joka on valmisteltavana, ei ole vielä julkinen.

Opiskelijakunnan jäsenillä on oikeus saada otteita opiskelijakunnan jäsenille julkisista opiskelijakunnan edustajiston, hallituksen ja toimielinten pöytäkirjoista. Näistä otteista on suoritettava hallituksen päättämien perusteiden mukainen maksu opiskelijakunnalle.

Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain 42 a § 2 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten, kuin muutoksenhausta ammattikorkeakoulun tekemään päätökseen ammattikorkeakoululain 42 §:ssä säädetään. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain (YhdL 32 ja 33 §) määräyksiä.

11 § Nimenkirjoittajat

Opiskelijakunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin, pääsihteeri ja hallituksen puheen- johtaja yhdessä tai pääsihteeri yhdessä hallituksen varapuheenjohtajan tai edustajiston puheenjohtajan kanssa.

12 § Talous

Opiskelijakunta on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpito on soveltuvin osin toteutettava kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetulla tavalla. Hallitus vastaa opiskelijakunnan taloudesta.

Opiskelijakunnalla on joko tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastuksesta vastaa tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan on oltava JHTT-, KHT- tai HTM-tilintarkastaja.

Opiskelijakunnan tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on laadittava tilinpäätös sekä toimitettava tilin- tarkastuksen suorittamiseksi tarvittavat asiakirjat tilintarkastajille kolmen (3) kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä.

Tilintarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle yhden (1) kuukauden sisällä siitä, kun he ovat vastaanottaneet tilinpäätöksen ja siihen liittyvät asiakirjat.

Hallituksen tulee toimittaa tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä tehtyjen muistutusten johdosta laaditut selvitykset edustajistolle viimeistään edustajiston kevätkokouskutsun yhteydessä.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa, joissa kummassakin muutosehdotuksen on saatava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista edustajiston äänistä. Säännöt vahvistaa ammattikorkeakoulun rehtori.

Nämä säännöt on hyväksytty 13.11.2012 ja 28.11.2012 pidetyissä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAn edustajiston kokouksissa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo on vahvistanut ne 3.12.2012. Säännöt astuvat voimaan 1.1.2013.

Joensuussa 3.12.2012

Petri Raivo, rehtori
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu